{"id":2659,"date":"2023-12-13T16:34:35","date_gmt":"2023-12-13T16:34:35","guid":{"rendered":"https:\/\/tukijaturva.fi\/?p=2659"},"modified":"2023-12-15T06:14:55","modified_gmt":"2023-12-15T06:14:55","slug":"hermostoa-rauhoittamalla-positiivinen-vaikutus-uneen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tukijaturva.fi\/?p=2659","title":{"rendered":"Hermostoa rauhoittamalla positiivinen vaikutus uneen&nbsp;"},"content":{"rendered":"\n<blockquote class=\"wp-block-quote\">\n<p><strong>Uni on olennainen osa terveytt\u00e4 ja hyvinvointia, mutta monille se voi olla haasteellista saavuttaa. Stressi ja ylivireystila voivat h\u00e4irit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti unenlaatua. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tutustumme keinoihin, joilla voit parantaa unta rauhoittamalla hermostoa. K\u00e4ymme l\u00e4pi tapoja aktivoida <a href=\"https:\/\/tukijaturva.fi\/?p=2609\" title=\"Autonominen hermosto\">parasympaattista <\/a>hermostoa hengitysharjoituksella ja saavuttaa parempi uni<\/strong>. <strong>Monella neuropsykiatrisesti oireilevalla henkil\u00f6ll\u00e4 on vaikeuksia nukahtaa, ja levottomien jalkojen oireyhtym\u00e4 on todettu esiintyv\u00e4n 40 prosentilla <a href=\"https:\/\/tukijaturva.fi\/?page_id=2412\" title=\"ADHD\">ADHD<\/a>-oireilevista ihmisist\u00e4.<\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>&#8221;No en min\u00e4 voi mit\u00e4\u00e4n sille, ett\u00e4 stressaannun enk\u00e4 sen takia saa unta&#8221;, kuulostaako kyseinen lause tutulta? Psykofyysisen\u00e4 fysioterapeuttina olen ohjannut aikuisryhmi\u00e4, joilla asiakkailla on ollut vaikeuksia tunnistaa omia tunteitaan. Er\u00e4s henkil\u00f6 n\u00e4ytti selv\u00e4sti ylivire\u00e4lt\u00e4, h\u00e4n t\u00e4risi ja hikoili, mutta ei kokenut olevansa stressaantunut tai tunnistanut kyseist\u00e4 tunnetta. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuvatun kaltainen tilanne on valitettavan yleist\u00e4. Ihminen voi tietoisesti vaikuttaa kehon toimintoihin, jotka normaalisti tapahtuvat automaattisesti eli autonomisen hermoston ohjaamana, ja siten parantaa omaa hyvinvointiaan, sek\u00e4 unen laatuaan. Kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hyvinvointia alentava tekij\u00e4 eli ylivireys t\u00e4ytyy ensin tunnistaa itsest\u00e4\u00e4n. Katsastetaan seuraavaksi nopeasti kuva ihmisen hermoston rakenteesta ja siirryt\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen autonomisen hermoston toimintaan.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-image uagb-block-de867ec1 wp-block-uagb-image--layout-default wp-block-uagb-image--effect-static wp-block-uagb-image--align-none\"><figure class=\"wp-block-uagb-image__figure\"><img decoding=\"async\" srcset=\"https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Mlog-kansikuva-1024x576.png \" src=\"https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Mlog-kansikuva-1024x576.png\" alt=\"\" class=\"uag-image-2661\" width=\"\" height=\"\" title=\"\" loading=\"lazy\"\/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3>Autonominen hermosto<\/h3>\n\n\n\n<p>Autonominen hermosto on ihmisen hermosto, joka ohjaa tahdosta riippumattomia toimintoja, kuten hengityst\u00e4, aineenvaihduntaa, syd\u00e4men sykett\u00e4, virtsanerityst\u00e4 ja verenpainetta. Autonominen hermosto jakautuu kahteen osaan: sympaattiseen hermostoon, joka kiihdytt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 mainittuja kehon toimintoja, ja parasympaattiseen hermostoon, joka rauhoittaa niit\u00e4. Parasympaattisen hermoston kannalta on my\u00f6s olennaista tiet\u00e4\u00e4 Vagus-hermo, joka s\u00e4\u00e4telee parasympaattista hermostoa. Kun ihmisen hyvinvointi on tasapainossa ja kuormituksen sek\u00e4 palautumisen suhde on sopiva, ihminen toimii sopivassa vireystilassa. Kuitenkin sympaattisen hermoston jatkuva aktivoituminen suoritusyhteiskunnassa aiheuttaa ihmisille ylivireytt\u00e4, mik\u00e4 on nykyisin suuri haaste ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Seuraavaksi pureudutaan n\u00e4ihin mekanismeihin tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n<h3>Sympaattinen hermosto ja ylivireystila<\/h3>\n\n\n\n<p>Sympaattinen hermosto aktivoituu usein taistele tai pakene -tyyppisiss\u00e4 vaaratilanteissa, koska t\u00e4ll\u00f6in ihminen valmistautuu automaatiolla \u00e4killiseen fyysiseen suoritukseen hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tiiviimmin, j\u00e4nnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koko vartalon lihaksistoa ja vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vatsan kasaan, jotta vatsassa oleva veri siirtyisi j\u00e4nnittyneisiin raajoihin. Sympaattinen hermosto oli merkitt\u00e4v\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00f6ille muinaisina aikoina, kun &#8221;sapelihammastiikeri&#8221; saattoi vaania nurkan takana, ja ihminen joutui taistelemaan tai pakenemaan hengest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 toiminto on siis eritt\u00e4in hy\u00f6dyllinen ja tarkoituksenmukainen kehossa! Nykymaailmassa t\u00e4m\u00e4 toiminto kuitenkin aktivoituu usein p\u00e4iv\u00e4n aikana, koska \u00e4rsykkeet tulevat pienist\u00e4 arkisista asioista: kaupungilla kuulemme auton t\u00f6\u00f6tt\u00e4ys\u00e4\u00e4nen, puhelin ilmoittaa viesteist\u00e4, uutiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t maailman tilanteen uhkakuvia, takarajat painavat p\u00e4\u00e4lle, kaikki maailman tiedot ovat saatavilla, muiden ihmisten el\u00e4m\u00e4 somessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaamme paremmalta, ja lis\u00e4ksi \u00e4lykello h\u00e4lytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olemme stressaantuneita! Tunnistatko n\u00e4m\u00e4 \u00e4rsykkeet omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4si? Keho voi reagoida n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa nostamalla sykett\u00e4, lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lihasj\u00e4nnityst\u00e4, herkkyytt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kohtaan ja syljen sek\u00e4 hien erityst\u00e4. Lis\u00e4ksi vatsan kuroutuminen voi aiheuttaa vatsassa painetta ja t\u00e4m\u00e4 voidaan kokea puristavana vanteena rintakeh\u00e4ll\u00e4. T\u00e4llainen sympaattisen hermoston jatkuva yliaktiivisuus johtaa usein unettomuuteen. Huonot y\u00f6unet puolestaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kuormitustamme ja ylivireytt\u00e4mme, mik\u00e4 luo ik\u00e4v\u00e4n lumipalloefektin, joka voi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 johtaa muun muassa ty\u00f6uupumukseen.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-uagb-image uagb-block-674bc998 wp-block-uagb-image--layout-default wp-block-uagb-image--effect-static wp-block-uagb-image--align-none\"><figure class=\"wp-block-uagb-image__figure\"><img decoding=\"async\" srcset=\"https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/3-1024x559.png \" src=\"https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/3-1024x559.png\" alt=\"\" class=\"uag-image-2660\" width=\"\" height=\"\" title=\"\" loading=\"lazy\"\/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3>Ylivireystilan vaikutus ihmisen uneen<\/h3>\n\n\n\n<p>Vireystilat vaikuttavat ihmisen unenlaatuun, ja ylivireystilan on todettu olevan merkitt\u00e4v\u00e4sti yhteydess\u00e4 unettomuuteen. Lis\u00e4ksi stressi ja ahdistuneisuus, jotka ovat ylivireystilan luomia tunnetiloja, vaikuttavat tutkitusti uneen. Fysiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna ihmisen nukkuessa kehon l\u00e4mp\u00f6tila laskee, hengitys hidastuu ja kaikki kehon lihakset rentoutuvat, eli reaktiot ovat p\u00e4invastaisia kuin aiemmin mainitussa ylivireyden tilanteessa. Toisin sanoen, jos ihminen on ylivireytynyt ja keho on h\u00e4lytystilassa, tarvittavia kehon toimintoja ei voida toteuttaa asianmukaisesti nukkuessa, tai uni voi olla hyvin pinnallista ja katkonaista. Huomaatko, ett\u00e4 illalla syke on korkealla, reagoit voimakkaasti ymp\u00e4rist\u00f6n \u00e4rsykkeisiin tai tunnet olosi levottomaksi? T\u00e4m\u00e4 voi olla merkki ylivireydest\u00e4, ja se olisi fiksua hillit\u00e4 saadaksemme parempaa ja laadukkaampaa unta. K\u00e4yd\u00e4\u00e4n seuraavaksi l\u00e4pi askeleet hermoston rauhoittamiseksi ja laadukkaamman unen saavuttamiseksi!<\/p>\n\n\n\n<h3>Parasympaattinen hermosto kehon rauhoittajana<\/h3>\n\n\n\n<p>Kuten aiemmin mainitsin, parasympaattinen hermosto on elimist\u00f6n rauhoittava osa autonomisessa hermostossa. Parasympaattinen hermosto toimii elimist\u00f6n jarruna, ja seuraavaksi k\u00e4yn l\u00e4pi, miten voimme saada sis\u00e4isen &#8221;jarrumiehen&#8221; aktivoitumaan, kun huomaamme kehomme toimivan liian nopeasti. Todennettuja menetelmi\u00e4 hermoston rauhoittamiseen ovat hengitysharjoitukset, rentoutusharjoitukset ja tietoisen l\u00e4sn\u00e4olon harjoitukset kotona tai luonnossa. Pureudutaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa hengityksen vaikutukseen ja hengitysharjoitukseen.<\/p>\n\n\n\n<h3>Hengityksen merkitys<\/h3>\n\n\n\n<p>Autonominen hermosto ohjaa tahdosta riippumattomia toimintoja, kuten hengityst\u00e4mme, mutta voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hengit\u00e4mme, ja hengityksell\u00e4 voimme vaikuttaa oman autonomisen hermostomme toimintaan. Sympaattinen hermostomme kiihdytt\u00e4\u00e4 hengityst\u00e4 stressitilanteissa, ja hengityst\u00e4 nopeuttamalla voimme halutessamme esimerkiksi valmistautua urheilusuoritukseen ja lis\u00e4t\u00e4 omaa vireystilaamme. Vastaavasti parasympaattinen hermosto laskee ihmisen vireystilaa, ja hengityst\u00e4 rauhoittamalla voi alentaa omaa vireystilaansa, esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Hengitysharjoitusten on todettu olevan selke\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ihmisen vireystiloihin ja sit\u00e4 kautta kehon toimintoihin. Pidennetyt uloshengitykset ovat tutkitun tiedon mukaan tehostaneet parasympaattisen hermoston toimintaa. Hengitysharjoituksen luoman rentoutumisreaktion seurauksena vagushermon aktivoituminen saa elimist\u00f6ss\u00e4 aikaan verenkierron vilkastumisen, samalla hidastaen sykett\u00e4, hapen kulutusta ja hengitystiheytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yd\u00e4\u00e4n tarkemmin l\u00e4pi yksinkertainen hengitysharjoitus. Jos haluat saavuttaa parhaan tuloksen harjoittelustasi, tee se luonnossa, sill\u00e4 pelkk\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 oleskelu v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kortisolin, eli stressihormonin, tasoa.<\/p>\n\n\n\n<h3>Parasympaattista hermostoa aktivoiva hengitysharjoitus (3-3-4)<\/h3>\n\n\n\n<ul>\n<li>Etsi hiljainen ja rauhallinen paikka, jossa voit istua tai maata mukavasti. Sulje silm\u00e4si, jos se tuntuu mukavalta.<\/li>\n\n\n\n<li>Aloita hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syv\u00e4\u00e4n nen\u00e4n kautta. Tee syv\u00e4 sis\u00e4\u00e4nhengitys ja laske rauhallisesti kolmeen. Kuvittele, kuinka ilma t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keuhkosi ja ravitsee kehoasi.<\/li>\n\n\n\n<li>Pid\u00e4 hengityst\u00e4si hetken aikaa, noin kolmeen laskien. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voit kuvitella, kuinka kehosi rauhoittuu ja j\u00e4nnitys alkaa haihtua.<\/li>\n\n\n\n<li>Aloita uloshengitys hitaasti suun kautta. Laske nelj\u00e4\u00e4n, kun puhallat ilmaa ulos. T\u00e4m\u00e4 osa harjoituksesta on erityisen t\u00e4rke\u00e4 parasympaattisen hermoston aktivoitumisen kannalta.<\/li>\n\n\n\n<li>Toista t\u00e4m\u00e4 syv\u00e4 hengitysrytmi useita kertoja. Voit lis\u00e4t\u00e4 laskemisen aikaa asteittain, kunnes saavutat miellytt\u00e4v\u00e4n rytmin.<\/li>\n\n\n\n<li>Yrit\u00e4 samalla tyhjent\u00e4\u00e4 mielesi muista ajatuksista ja keskitty\u00e4 vain hengitykseesi. Kuvittele, kuinka jokainen uloshengitys vie mukanaan stressi\u00e4 ja j\u00e4nnityst\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n<ul>\n<li>Jehkonen, M., Saunam\u00e4ki, T., Paavola, L., Vilkki, J. (toim.). 2015. Kliininen neuropsykologia. 2. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.<\/li>\n\n\n\n<li>J\u00e4rnefelt, H. &amp; Hublin, C. 2018a. &#8221;Unen ABC&#8221; teoksessa &#8221;Ty\u00f6ik\u00e4isen unettomuuden hoito&#8221;. Helsinki: Ty\u00f6terveyslaitos.<\/li>\n\n\n\n<li>Kataja, J. 2003. &#8221;Rentoutuminen ja voimavarat&#8221;. Helsinki: Edita Prima Oy.<\/li>\n\n\n\n<li>Lepp\u00e4luoto, J., Rintam\u00e4ki, H., Vakkuri, O., Vierimaa, H. &amp; Lauri, T. 2020. &#8221;Anatomia ja fysiologia: rakenteesta toimintaan&#8221;. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.<\/li>\n\n\n\n<li>Ogden, P., Minton, K. &amp; Pain, C. 2009. Trauma ja keho: sensorimotorinen psykoterapia. Helsinki: Traumaterapiakeskus.<\/li>\n\n\n\n<li>Martin M., Sepp\u00e4 M., Lehtinen P., T\u00f6r\u00f6 T. 2014 , 2010: Hengitys itses\u00e4\u00e4telyn ja vuorovaikutuksen tukena.<\/li>\n\n\n\n<li>Martin M., Sepp\u00e4 M. Nissinen R 2017: Hengitysterapeutin ty\u00f6kirja<\/li>\n\n\n\n<li>Martin, M. 2016. Hengitys virtaa; keho ja mieli tasapainoon. Helsinki: Kirjapaja<\/li>\n\n\n\n<li>Minna Martin 2018 : Hengitys ja kipu-seminaari ( vertaa ylivireys\/alivireys ja sietoikkuna)<\/li>\n\n\n\n<li>Roxendal, G 1987: Ett helhetsperspektiv, sjukgymnastik inf\u00f6r framtiden.<\/li>\n\n\n\n<li>Sandstr\u00f6m, M 2012, Fysioterapia 2012:3:22-24<\/li>\n\n\n\n<li>Tapio, J. &amp; Vil\u00e9n, V. 2020. &#8221;Fysioterapia 2.0.: Kuntoutuksen tiede ja taide&#8221;. Lahti: VK-Kustannus Oy.<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uni on olennainen osa terveytt\u00e4 ja hyvinvointia, mutta monille se voi olla haasteellista saavuttaa. Stressi ja ylivireystila voivat h\u00e4irit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti unenlaatua. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tutustumme keinoihin, joilla voit parantaa unta rauhoittamalla hermostoa. K\u00e4ymme l\u00e4pi tapoja aktivoida parasympaattista hermostoa hengitysharjoituksella ja saavuttaa parempi uni. Monella neuropsykiatrisesti oireilevalla henkil\u00f6ll\u00e4 on vaikeuksia nukahtaa, ja levottomien jalkojen oireyhtym\u00e4 on todettu &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/tukijaturva.fi\/?p=2659\"> <span class=\"screen-reader-text\">Hermostoa rauhoittamalla positiivinen vaikutus uneen&nbsp;<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 &raquo;<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2664,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"categories":[32],"tags":[],"aioseo_notices":[],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280.jpg",1280,640,false],"thumbnail":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280-300x150.jpg",300,150,true],"medium_large":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280-768x384.jpg",768,384,true],"large":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280-1024x512.jpg",1024,512,true],"1536x1536":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280.jpg",1280,640,false],"2048x2048":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280.jpg",1280,640,false],"woocommerce_thumbnail":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280-300x300.jpg",300,300,true],"woocommerce_single":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280-600x300.jpg",600,300,true],"woocommerce_gallery_thumbnail":["https:\/\/tukijaturva.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/reside-3104077_1280-100x100.jpg",100,100,true]},"uagb_author_info":{"display_name":"marko.makkonen.mm@gmail.com","author_link":"https:\/\/tukijaturva.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Uni on olennainen osa terveytt\u00e4 ja hyvinvointia, mutta monille se voi olla haasteellista saavuttaa. Stressi ja ylivireystila voivat h\u00e4irit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti unenlaatua. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tutustumme keinoihin, joilla voit parantaa unta rauhoittamalla hermostoa. K\u00e4ymme l\u00e4pi tapoja aktivoida parasympaattista hermostoa hengitysharjoituksella ja saavuttaa parempi uni. Monella neuropsykiatrisesti oireilevalla henkil\u00f6ll\u00e4 on vaikeuksia nukahtaa, ja levottomien jalkojen oireyhtym\u00e4 on todettu&hellip;","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2659"}],"collection":[{"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2659"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2659\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2666,"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2659\/revisions\/2666"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2664"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2659"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2659"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tukijaturva.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2659"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}