Dysfasia on neuropsykiatrinen oire, joka johtuu aivojen toimintahäiriöstä. Se voi ilmetä puhehäiriönä, kielellisenä toimintakyvyn heikkenemisenä ja puheen ymmärtämisen vaikeutena. Dysfasian oireita voivat olla myös puheen tuottamisen vaikeudet, epäselvä puhe, puheen laadun heikkeneminen, muistin heikkeneminen ja lukihäiriö. Dysfasia voi olla seurausta aivojen vammoista, neurologisista sairauksista, kasvulohkojen kehityshäiriöistä tai kokemuksista. 

Yleisimmät oireet:

1. Puheen ja kielen kehityksen häiriöt: Dysfasiassa lapset voivat esiintyä viivästyneessä puhe- ja kielenkehityksessä. He saattavat olla myöhässä, kun se tulee sanojen ja lausuntojen puhumiseen ja ymmärtämiseen. 

2. Vastaanottamisen ja lähettämisen vaikeudet: Dysfasian omaavilla lapsilla voi olla vaikeuksia viestinnän vastaanottamisessa ja lähettämisessä. He saattavat olla vaikeuksia ymmärtää muiden ihmisten viestejä ja ilmaista omia ajatuksiaan. 

3. Heikko lukemis- ja kirjoitustaito: Dysfasiassa lapsilla voi olla vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa. He saattavat olla vaikeuksia tunnistaa sanoja ja kirjoittaa niitä oikein. 

4. Esittämistä ja ymmärtämistä koskevat vaikeudet: Dysfasiassa lapsilla voi olla vaikeuksia esittää ja ymmärtää keskusteluja ja käyttää ääntämiskielioppia.

5. Puheen ja äänteiden tuottamiseen liittyvät ongelmat: Dysfasiassa lapsilla voi olla vaikeuksia tuottaa sanoja ja äänteitä oikein. He saattavat olla vaikeuksia hallita puheen intonaatiota, äänenvoimakkuutta ja artikulaatiota. 

6. Kielen ymmärtämiseen, tuottamiseen ja käsittelemiseen liittyvät ongelmat: Dysfasiassa lapsilla voi olla vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa kieliä sekä käsitellä keskusteluja. He voivat olla vaikeuksia sekoittaa sanoja ja lauseita ja ymmärtää ääntämiskielioppia. 

7. Oppimisen ja keskittymisen vaikeudet: Dysfasiassa lapsilla voi olla vaikeuksia oppia ja keskittyä. He saattavat olla vaikeuksia hallita tarkkaavaisuutta ja pitkäkestoisia tehtäviä.

Neuropsykiatrinen valmennus

Neuropsykiatrinen valmennus voi auttaa dysfasiassa monin tavoin. Valmentaja voi auttaa oppimaan parhaat tavat viestiä, jotta viestintä olisi selkeää ja täsmällistä. Valmentaja voi myös auttaa löytämään uusia tapoja kommunikoida, kuten käyttämällä kuvaa tai ääntä. Valmentaja voi myös auttaa kehittämään strategioita, joiden avulla on helpompi ymmärtää ja toteuttaa käskettyjä tehtäviä. Lisäksi valmentaja voi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa kehitystään ja omia vahvuuksiaan, jotta oppilas voi käyttää niitä hyväkseen.

Lähteet:

Dysfasia, Sanna Järvenpää, Duodecim, 2020.

Dysfasia – Ymmärtää, tukea ja auttaa, toim. Kaisa Kujala ja Jussi Tuovinen (2010), Kustannus Oy Duodecim.

Dysfasia – Tunne ja ymmärrä, Kirsti Kumpulainen, 2019.

Dysfasia: Kliinisen diagnoosin ja kuntoutuksen perusteet. M. Fey, T. Catts, K. Gillam, 2019. Dysfasia: Käytännön opas lääkäreille, terveydenhoitajille ja kuntoutujille. K. Gillam, J. Gillam, E. Yoder, 2010.