Olen pitkään toivonut pääseväni neuropsykiatrinen valmentaja -koulutukseen ja viimein pääsin lisäämään ammattitaitoani tällä osa-alueella. Neuropsykiatrisen valmennukseen perehtymisen aloitin Porstua yrityksen koulutuksessa ja alkumetrit ovat olleet oikein lupaavan oloisia. Eeva-Liisa Tamsk on luonut erittäin hienon viitekehyksen koulutukselle ja aiheen tärkeys paistaa koulutuksessa hänen kasvoiltaan. Tällä hetkellä fiilikseni on hyvin odottava ja koulutukseen pääsyä olen odottanut viimeisen 5 vuoden ajan. Vaikka työkokemukseni on kattava ”nepsy” piirteitä ajatellen, niin koen koulutuksen tulevan juuri nyt oikeaan saumaan ammatillisesti.
Tämä on tosiaan ensimmäinen postaukseni ja tästä alkaa ammatillinen kasvuni kohti neuropsykiatrista valmennusta. Tervetuloa matkaan seuraamaan omaa pohdintaani neuropsykiatrisista piirteistä sekä valmennuksesta. Seuraavaksi vähän tietoa neuropsykiatrisesta valmennuksesta, jos aihe ei ole sinulle ennestään tuttu!
Neuropsykiatrinen valmennus
Neuropsykiatrinen valmennus on suunnattu ihmisille, joilla on neuropsykiatrisen oireyhtymän piirteitä. Neuropsykiatrisen oireyhtymän yleisimpiä piirteitä ovat autismin kirjon häiriöt, ADHD eli kehityksellinen tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö, sekä Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatrisiin piirteisiin lasketaan myös dysfasia eli kielelliset häiriöt ja oppimishäiriöt. Ennen ICD-11 uudistusta vuonna 2016 kirjoon laskettiin myös ADD ja Asperger.
Neuropsykiatrinen valmennus keskittyy kehittämään tiettyjä taitoja, jotka voivat auttaa henkilöä hallitsemaan omia tunteitaan, parantamaan sosiaalisia suhteitaan ja tekemään päivittäisiä tehtäviä helpommin. Neuropsykiatrista valmennusta voi sisältää erilaisia tekniikoita, kuten itsesäätelyn kehittämistä, ratkaisukeskeisyyttä ja voimavaralähtöisyyttä.
Tärkeää on huomata, että neuropsykiatrinen valmennus ei ole pelkkää terapiaa, vaan se on enemmän suunnattu ennaltaehkäisyyn ja kehitykseen. Neuropsykiatrista valmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmässä, ja se voi sisältää myös verkko- ja etäopetusta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että neuropsykiatrinen valmennus on hyödyllinen ja tehokas tapa kehittää taitoja ja hallita omia tunteita. Neuropsykiatrista valmennusta voidaan tuottaa asiakkaille vauvasta vaariin ja ne opastavat asiakasta elämänhallinnan eri osa-alueille.
Valvontaviraston selvitys neuropsykiatrisesta valmennuksesta
Valvontavirasto on tehnyt selvityksen neuropsykiatrisen valmennuksen ja koulutuksen käytöstä. Selvityksen mukaan neuropsykiatrista valmennusta ja koulutusta käytetään yhä enemmän eri puolilla maailmaa, ja se on osoittautunut hyödylliseksi monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa ja työelämässä. Koulutus tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kehittää taitojaan ja hallita omia tunteitaan paremmin, mikä voi parantaa heidän elämänlaatuaan ja työsuoritustaan.
Tärkeimmät pääkohdat:
- Neuropsykiatrista valmennusta ja koulutusta käytetään yhä enemmän
- Se on osoittautunut hyödylliseksi eri aloilla
- Tarjoaa mahdollisuuden kehittää taitoja ja hallita tunteita
- Voi parantaa elämänlaatua ja työsuoritusta
Lähteet:
Niemi, J. & Kielinen, M. (2014). Autismikirjon häiriöt: Käytännön ohjeita ja harjoituksia vanhemmille ja hoitohenkilökunnalle. Helsinki: Kustannus Mäkelä.
Valta, T. & Haapsamo, H. (2010). Kehitämme yhdessä: Kehityksellisesti kuntouttava lähestymistapa. Helsinki: Kustannus Mäkelä.
Määttä, M., Korpilahti, P. & Järvelä, I. (2007). Kognitiivinen terapia ja ADHD-oireyhtymä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kotilainen, M. & Juntunen, K. (2010). Touretten oireyhtymä: diagnostiikka ja hoito. Helsinki: Kustannus Mäkelä.