Neuropsykiatriset piirteet ovat itselleni hyvin tuttuja, myös omakohtaisia. Minulle on jo lapsena todettu lukihäiriö ja keskittymishäiriö. Lisäksi neurologian professori sanoi fysioterapian opintoihin kuuluvalla neurologian luennolla, että vaikutan hyvin tyypilliseltä ADHD tapaukselta. Äitini voi varmasti liittyä tähän samaan virteen, olihan minulle rasavillille viikarille hankittu jo pienenä valjaat. Tästä syystä rakkaat lukijat, tekstini saattaa sisältää kirjoitusvirheitä, mutta ei hätää! Olen kuullut niistä koko ikäni ja vaikka tupla- ja triplatarkistan kieliasuani, niin jää teksteihin melkein säännönomaisesti jokin kirjoitusvirhe. Jääköön ne siis lähinnä esteettiseksi seikaksi tulevissa kirjoituksissani ja se voi realisoida myös teille lukijoille neuropsykiatristen haasteiden ilmaantuvuutta.
Työkokemukseni kehitysvammapuolella
Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2011. Lähihoitajan työssäni sain ensikosketukseni neuropsykiatrisiin piirteisiin kehitysvammapuolella Honkalampikeskuksen erityiskoulussa Liperissä. Erityiskoulussa toimin koulunkäynninavustajana yhteensä 2,5 vuotta ala- ja yläkouluikäisten kehitysvammaisten lasten kanssa. Honkalampikeskuksen koululla ihastuin yhteisölliseen työotteeseen työntekijöiden sekä oppilaiden kanssa. Honkalampikeskuksella vallitsevan työntekijöiden ja oppilaiden keskinäisen vahvan yhteisöllisyyden takia kyseenalaistan nykyistä inkluusiomallia ja integroitumisen näkökulman, vaikka teoriassa se hyvä onkin.
Erityiskoulussa pääsin tekemään yhteistyötä fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien sekä erityisopettajien kanssa, joten ihan hyvässä seurassa alkumatka edettiin lasten kuntoutusta ja yksilöllisiä tavoitteita ajatellen. Erityiskoulussa pääsin näkemään jokaisen neuropsykiatrisen piirteen moninaiset muodot, eikä silloin ollut hajuakaan, että aion kohdistaa ammatillisen erikoistumiseni sille saralle. Erityiskoululta sainkin innostuksen fysioterapeutin ammattiin, joka realisoitui myöhemmin haaveiden tasolta todeksi.
Erityiskoulussa sain paljon työkaluja ohjaajan työssäni koulunkäynnin tukemiseen, vaihtoehtoisiin kommunikoinnin välineisiin, liikkumisen apuvälineisiin sekä kuntoutukseen. Näitä apuvälineitä käytin myös kesätöissäni kehitysvammapuolella Fysioterapeutin opintojeni ohessa vuosina 2015-2018. Kesätöiden ajan työskentelin tuetussa asumisessa ja kotihoidossa Kajaanissa sekä Hämeenlinnassa.
Työkokemukseni lastensuojelussa ja LAKU- kuntoutuksessa
Fysioterapeutiksi valmistuin vuonna 2018 ja hakeuduin väliaikaisesti töihin lastensuojeluun neuropsykiatrisesti oirelevien nuorten yksikköön Tampereella Sospro yrityksessä. Töihin tullessani minulle iskettiin ensimmäisenä Porstuan Eeva-Liisa Tamskin kirjottama Tammenterhon tarinoiden käsikirja käteen ja sanottiin, että keskustellaan lisää, kun olen lukenut tuon. “Nepsy” yksikössä tajusin psykofyysisen fysioterapian tuovan ehdottomasti lisäarvoa asiakaskunnan kanssa, koska vireystilojen säätelyn heikkous, voimavarakeskeisyys sekä tunnetaitojen opettaminen oli valtavan tärkeää nuorten ohjauksessa. Kävin psykofyysisen fysioterapian lisäkoulutuksen neuropsykiatrisia piirteitä silmällä pitäen.
Psykofyysinen fysioterapia on antanut paljon työkaluja neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Lisäksi koulutuksen tuomia työkaluja olen päässyt käyttämään ahdistuksen hoidossa sekä opastaessani nuoria itsesäätelyn sekä omien voimavarojensa löytämisessä. Neuropsykiatrinen valmennus sisältää myös kyseisiä työkaluja ja lähestymistapoja, joten olen vähintäänkin innoissani koulutuksen alkamisesta sekä uusien työkalujen saamisesta.
Laku- kuntoutusta tein kolmen kuukauden ajan Nokialla ja siellä pääsin kohtaamaan neuropsykiatrisen diagnoosin saaneita lapsia sekä heidän perheitään. Toimin moniammatillisen tiimin jäsenenä ja ohjasin neuropsykiatrisesti oireileville nuorille psykoedukaatiota sekä psykofyysisen fysioterapian menetelmin erilaisia harjoitteita Es. Vireystilojen säätelyyn. Lisäksi ohjasin lapsien vanhemmille psykofyysisen fysioterapian menetelmin kehotietoisuutta ja itsesäätelyn harjoituksia kuormituksen hallintaan.
Ympyrä sulkeutuu
Lopulta löysin takaisin töihin lastensuojeluun ja tätä kautta neuropsykiatrisen valmennuksen pariin. Kun kirjoitin tätä tekstiä ja tarkastelin historiaani neuropsykiatristen piirteiden parissa oli hauska huomata, että ne ovat olleet jollain tavalla tiedostamatta matkassa mukana alusta saakka. Lapsuudessa omien kokemusteni kautta ja aikuisuudessa työkokemukseni kautta silloin tiedostamattani sitä. Jollain hassulla tavalla koen ympyrän sulkeutuvan. Koulutukseni neuropsykiatriseksi valmentajaksi alkaa nyt ja tulen reflektoimaan oppimaani tietoa tänne blogin muodossa.
Tervetuloa matkaani!