Moikka rakkaat lukijat! Edellisessä blogitekstissä puhuttiin tunnetaidoista neuropsykiatrisessa valmennuksessa ja tässä tekstissä tuon siihen ripauksen psykofyysisen fysioterapian näkökulmaa itsesäätelyn ja tunnetaitojen näkökulamsta. Tällä kertaa aiheena on siis autonominen hermosto, johon kuuluu parasympaattinen ja sympaattinen hermosto. Pitäkäähän hatusta kiinni ja koittakaa pysyä perässä.
Autonominen hermosto & tunnetaidot
Autonominen hermosto on tärkeä osa tunnetaitoja ja itsesäätelyä. Se säätelee kehon tahdosta riippumattomia toimintoja, kuten hengitystä, sydämen sykettä ja ruuansulatusta. Autonomisen hermoston toiminta vaikuttaa voimakkaasti tunteisiimme ja vireystiloihimme.
Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, jotka toimivat vastakkaisesti ja ohjaavat erilaisia kehon vasteita. Sympaattinen hermosto on kehon ”kaasu” ja parasympaattinen hermosto ”jarru”. Sympaattinen hermosto aktivoituu stressi- ja vaaratilanteissa, mikä aiheuttaa nopean sykkeen ja hengityksen. Tämä valmistaa kehon taistelemaan tai pakenemaan tilanteesta. Parasympaattinen hermosto puolestaan aktivoituu rentoutumistilanteissa, ja laskee kehon vireystilaa.
Yli- ja alivireystilat voivat aiheuttaa haasteita ihmisille. Lapsilla ylivireystila voi näkyä levottomuutena, käsien ja jalkojen heilutteluna, yliaktiivisuutena ja keskittymisvaikeuksina. Lapsilla alivireystila voi puolestaan näkyä veltostumisena, hitaana reagointina ja vaikeuksina herätä aamulla. Aikuisilla ylivireystilat voivat ilmetä ahdistuksena, ärtyneisyytenä, univaikeuksina ja jopa paniikkikohtauksina. Aikuisilla alivireystilat voivat ilmetä uupumuksena, tylsistymisenä, apatiana ja jopa masennuksena.
Itsesäätelyn & tunnetaitojen merkitys
Itsesäätelyyn liittyvät taidot voivat auttaa käsittelemään stressiä ja ahdistusta, sekä lisätä henkistä joustavuutta ja kykyä toimia monimutkaisissa tilanteissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisen empatiakyky ja tunteiden tunnistaminen heikkenevät ylikuormitustilanteissa. Siksi on tärkeää opetella itsesäätelyn taitoja, tunnetaidot ja tunnistaa autonomisen hermoston merkit, jotta voi hallita omia tunteitaan ja reagoida niihin asianmukaisesti.
Esimerkiksi neurotyypilliselle ihmiselle voi olla helpompaa havaita kehonsa reaktiot eri tilanteissa ja oppia tunnistamaan erilaisia tunnetiloja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että neuropsykiatrisia piirteitä omaava henkilö ei voisi kehittää tunnetaitojaan. Monet taidot, kuten itsesäätely, tunteiden säätely ja empatiakyky, ovat opittavissa ja kehitettävissä.
Autonomisen hermoston ymmärtäminen ja sen vaikutusten tiedostaminen omiin tunteisiin ja kehon reaktioihin voi olla hyödyllistä tunnetaitojen kehittämisessä. Esimerkiksi huomion kiinnittäminen hengitykseen ja sen rauhalliseen ja syvään hengittämiseen voi auttaa laskeamaan stressitasoa ja parasympaattisen hermoston aktivoitumista. Tämä puolestaan voi auttaa lisäämään henkilön kykyä säädellä omia tunteitaan ja reagoida paremmin stressaaviin tilanteisiin.
Lisäksi tunnetaitojen kehittäminen voi auttaa parantamaan ihmissuhteita ja kommunikaatiota muiden ihmisten kanssa. Empatian kyky ja kyky lukea toisten tunteita ovat tärkeitä taitoja monissa tilanteissa, kuten työpaikalla, parisuhteessa ja ystävyyssuhteissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että autonomisen hermoston ymmärtäminen ja sen vaikutusten tiedostaminen ovat tärkeitä osia tunnetaitojen kehittämisessä. Vaikka neuropsykiatrisia piirteitä omaavilla henkilöillä saattaa olla haasteita tunnetaitojen kehittämisessä, monia taitoja voi oppia ja kehittää harjoittelun avulla. Tärkeintä on löytää ne tavat ja keinot, jotka toimivat parhaiten juuri itselle.
Itsesäätelyn harjoituksia
Tämä esimerkkiharjoitus auttaa aktivoimaan kehoa ja nostamaan vireystilaa.
- Aloita istumalla mukavasti tuolilla tai patjalla, jalat maassa ja kädet rennosti sylissä.
- Hengitä sisään nenän kautta ja pidä hetki hengitystä. Hengitä sitten ulos hitaasti suun kautta. Toista tämä viisi kertaa.
- Nouse seisomaan ja kurota käsiä sivuille. Tämän jälkeen tuo kädet ristiin ja halaa itseäsi. Tämä avaa sinun rintakehää.Toista viisi kertaa.
- Seuraavaksi tee viisi kertaa kyykkyjä ja hyppyjä, jotta saat veren virtaamaan kehossasi.
- Pysähdy ja hengitä sisään nenän kautta. Pidä hetki hengitystä ja hengitä sitten ulos hitaasti suun kautta.
- Toista harjoitus 5-10 minuutin ajan.
Tämä esimerkkiharjoitus auttaa laskemaan vireystilaa ja rentoutumaan.
- Aloita istumalla mukavasti tuolilla tai patjalla, jalat maassa ja kädet rennosti sylissä.
- Sulje silmäsi ja hengitä syvään sisään nenän kautta. Pidä hetki hengitystä ja hengitä sitten ulos hitaasti suun kautta. Toista tämä muutaman kerran.
- Keskity kehosi rentouttamiseen aloittamalla jaloista ja etenemällä ylöspäin. Rentouta jokainen kehonosa erikseen.
- Visualisoi mielessäsi rentouttava maisema tai tilanne, kuten merenranta tai metsä.
- Pysähdy ja hengitä syvään sisään nenän kautta. Pidä hetki hengitystä ja hengitä sitten ulos hitaasti suun kautta.
- Toista harjoitus 5-10 minuutin ajan.